*

HeikkiPeltola1 Ajankohtaiset "suuret" asiat, kuten ilmastomuutos, raha, asumisen kalleus, hometalot...

Ihmisiä pitää suojella lailla

Ihmisiä pitää suojata lailla


 

Siis miltä? No tietysti hopeaveden käytöltä ehdotti kansanedustaja Päivi Räsänen 15/1-18 H-S:n mielipidekirjoituksessa . Puhui asiaa. Räsäsen listasta tosin puuttuivat ulosteen (=ruoansulatuskanavan kautta poistuva), virtsan (munuaisten kautta poistuva), hien , äidinmaidon, hiusten, kynsien.. mukana poistuva Ag. Lisäksi merkittävä osuus kumuloituu sisäelimiin, voimakkaimmin munuaisiin. Toki elohopean tavoin aivoihinkin. Efekti on täysin samansuuntainen molemmilla hopeoilla Korkeamasta osapaineesta johtuen elohopea on ärhäkämpi eli vaarallisempi. Hopeavedestä poliisi on käynnistänyt esitutkinnan.

Hopea, samoin kuin elohopeakin ovat vanhan ajan lääkeaineita. Edelleenkin hopeaa käytetään lääketieteessä mm:ssa haavasidoksissa bakteereiden tappamiseen ja hampaiden paikka-aineena elohopean lisäksi (hopea-amalgaami), joskin varsin harvat sitä enää suuhunsa haluavat.

Mikäli lasten äidillä on tai on ollut amalgaamilla paikattuja hampaita ei hopeavedellä saavuteta – mitättömän pienestä Ag-pitoisuudesta johtuen – uskon lisäksi muuta hyötyä. Istukan kautta ja viimeistään äidin maidosssa on lapsi saanut riittävän – ylisuuren – myrkkyannoksen molempia metalleja. Sama toki koskee äitejäkin.

Jo 90 -luvun alussa Ruotsisissa raportoitiin professori Ingvar Skaren ja tutkimusinsinöörin Anita Engqvistin (Arbetsmiljöinstitutet, Solna) alustava tutkimus ”Amalgamfyllningar en beaktansvärd källa till tungmetallexponering” (Läkartidningen Volym 89 NR15 1992). Tutkittavia henkilöitä oli 10 (6 naista ja 4 miestä). Amalgaamipintojen lukumäärän funktiona (0..82) mitattiin sekä virtsan että ulosteen mukana poistunut hopea (Ag) ja elohopea mikrog/vrk. Pienen otoksen suurimmat vuorokausimäärät – 82-pintaa - olivat Ag 98,4 mikrogrammaa ja Hg 209 mikrogrammaa.

Merkittävin alan tutkimus on kuitenkin laaja suomalaistutkimus (Monika Österblad, Jorma Leistevuo, Helinä Järvinen, Lauri Pyy, Jorma Tenovuo ja Pentti Huovinen, ”Antimicrobial and Mercury Resistance in Aerobic Gram-Negative Bacilli in Fecal Flora among Persons with and without Dental Amalgam Filings”, mikä julkaistiin kansainvälisessä lehdistössä 1995 ja ”lyhennelmä” Suomen Hammaslääkärilehdessä N:o 4/96.

Skaren ja tutkimusryhmän tutkimustulokset olivat täysin samansuuntaiset. Skarella otos oli pieni, mutta spesivisempi. Mittaus tehtiin amalgaamipintojen funktiona ja hopea ja elohoopeamäärät laskettiin vuorokausikohtaisesti. Suomalaisessa tutkimuksessa otos oli huomattavan suuri. Elohopea-pitoisuus mitattiin yksikössä ng -ulosteen kuivapaino-mg kohti (=nanogrammaa/milligramma kuivaa ulostetta).

Tutkimusta referoitiin Suomen Hammaslääkärilehdessä 4/96

Lyhennelmässä todettiin mm:sa ”Kun amalgaamilla hampaita paikattujen tutkittujen ulosteen kokonaiselohopeamääriä verrattiin niihin tutkittuihin, joilla ei koskaan ole ollut pysyvässä hampaistossaan amalgaamitäytteitä, oli ero 17-kertainen.

Tulokset:

NA (Ei koskaan amalgaamia) 43 hlö 0,061 SD 0,038ng/mg

RA (poistettu amalgamit) 56 hlö 0,096 SD 0,145ng/mg

A (amalgaamipaikkoja) 92 hlö 1,044 SD 2,853ng/mg !)

Lyhennelmään oli tutkimusselostuksesta poiketen lisätty lauseet: ”Mitatut elohopeamäärät olivat keskimäärin varsin pieniä”. Ja ”Yleisesti uskotaan, että mainituilla määrillä ei olisi kliinistä merkitystä”.

SD (standart deviation) oli ainoastaan alkuperäisessä tutkimusselosteessa, ei Hammaslääkärilehden lyhennelmässä.

”Yleisesti uskotaan..” yhdistettynä huonosti tunnettuun yksikköön ng/mg, kätki tehokkaasti jymyuutisen. Yksinomaan ulosteen mukana on elohopeaa kulkeutunut pahimmillaan satoja mikrogrammoja/vrk. Tähän saakka (-96) uskottiin amalgaamipaikoista irtoavan – hengitys-poistoilmasta - mitattu noin 10 mikrogrammaa/vrk. Eikä tätä virhettä ole tähän päivään 16/1-2018 mennessä vieläkään korjattu. Jorma Leistevuon väitöskirjassa tutkimusryhmän tulos on esitetty v 2002. Tämän seurauksena amalgaamikeskustelu on vaiettu hiljaiseksi.


 

Minua ei yhtään ihmetytä ruuansulatuselinten syöpien raju lisääntymistahti. Suomalaisillehan on maailman mittakaavassa ensimmäisinä – kärjessä taitaa olla Uusi-Seelanti – aloitettu kansakoulussa noin 60v sitten säännöllinen hammashoito elohopeaseoksilla, ja onhan amalgaamilla paikkaaminen edelleenkin ”käypä hoito”!

Olisikohan poliisilla taas aihetta esitutkintaan?

 

Heikki Peltola, Metallurgi-DI, Imatra.

PS. Tähän asti kaikki blogikirjoitukseni ovat käyneet HS:n mielipidetoimituksessa heikolla menestyksellä eli ensimmäistäkään ei ole hyväksytty julkaistavaksi.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat