*

HeikkiPeltola1 Ajankohtaiset "suuret" asiat, kuten ilmastomuutos, raha, asumisen kalleus, hometalot...

Vapaa markkinatalous tiensä päässä?

Vapaa markkinatalous tiensä päässä?

 

 

Vai miten pitäisi suhtautua kehitykseen, jossa yhä pienempi ihmisryhmä omistaa lähes kaiken ja rikkaat rikastuvat, muut köyhtyvät. HS:ssa viime kesänä ollut Ele Aleniuksen vieraskynä juttu ”Ihmiskunta tarvitsee selviytymisstrategian” ja sunnuntain 29/1-17 artikkeli ”Laulu kahdeksasta miehestä” olivat hyviä silmien avaajia ja innoitti itseäni tiivistämään vuosikymmenien ajatuksiani, jotka osittain ovat lähellä Aleniuksen mielipiteitä. ”Kahdeksan miehen laulu” totesi mm:ssa ”Ei eriarvoistuminen ole globalisaation ja teknologian kehityksen luonnonlaki...” Ei tosiaankaan ole.

9/7 professori Lamberg totesi HS:ssa ”...käytännössä kaikki teoriat ja mallit lähtevät kasvun logiikasta” ja kysyy ”Jos ei ole talouskasvua, mitä sitten tapahtuu?” Eli keskustelua aiheesta on yritelty. Oma lähtökohtani ponnistaa historiasta ja perusfysiikasta/termodynamiikasta.

 

Aurinkokuntame perusasiat ovat alkuaineet, mitkä eivät häviä mihinkään ja energia. Luonnollinen energia tulee auringosta. Sekä aineet että energia voivat toki muuttaa muotoa, mutta ei hävitä eikä lisääntyä itsestään.

Kaikki energian ja aineen kanssa tompulointi on työtä, jopa pelkkä hengittäminen. On määrittely-kysymys, mikä työ katsotaan työksi, mikä on ajankulua.

 

Raha on aikoinaan keksitty vaihdon välineeksi, jolla voitiin vaihtaa työn tuloksia. Aluksi rahan arvo oli sidottu metalleihin, myöhemmin rahanarvometalliksi valikoitui kulta. 1900-luvun alkupuolella luovuttiin kultakannasta eikä siirrytty mihinkään. Tai siirryttiin”virtuaalirahaan”, mikä voi olla paperilapulle kirjoitettuja numeroita tai nollia nettiavaruudessa, mitä keskuspankit jakavat velkaa annettaessa.

 

Perusluonnottomuus on tapahtunut sallittaessa työn vaihtovälineen muuttaminen elämään omaa elämää (=kasvamaan/pienenemään ilman ainetta/energiaa). Luonnonlakien mukaan tämä on mahdotonta, koska ”tyhjästä on paha nyhjästä” (= termodynamiikan ensimmäinen pääsäntö kansankielellemme käännettynä).

Ns pääomatulo, mikä ei perustu kohtuulliseen tehdyn työpanoksen palkkaan, on täysin luonnonlakien vastaista ja perustuu ainoastaan ahneuteen. Luontoa ei voi huijata luonnottomuuksilla (vrt raju ilmastonmuutos = luonnon ”reset”. Emme nyt elä energian puutteessa vaan - luonnottoman energian aiheuttamassa – ähkyssä).

 

Tärkein vaikuttava eriarvoistumiskehityksen estäjä on pääomatulokäsitteestä täydellinen luopuminen, eli rahan palauttamine työn vaihtoon. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteiskunnan pelisääntöjen tarkistamista. Esimerkiksi kielletään toisten työllä rikastuminen eli firmat muutetaan osuuskunniksi.

Tämä on useissa kehittyneissä yhteiskunnissa – kuten Suomessakin – jo kielletty elävän luonnon tärkeimmän tarpeen eli sukupuolivietin kaupallisessa tyydyttämisessä. Aivan sama voidaan toteuttaa kaikkien tarpeiden – todelliset tai keksityt – kohdalla.

Kysynnän ja tarjonnan ”laki” voidaan unohtaa, kun yhteiskunnan ensisijainen tehtävä on valvoa, että kysyntä ja tarjonta pysyvät tasapainossa. Samaan sarjaan kuuluu inflaation 0-taso. Mikään luonnonlaki ei inflaatio ole.

 

Mitäköhän kauheaa tapahtuisi, jos raha sidottaisiin työhön, jolloin jokaisella henkilöllä olisi lähes samat eväät elämään. Toki siirtymä nykyisestä järjestelmästä tasapuolisempaan pitää pystyä hoitamaan rauhanomaisesti, siis ilman aseita. Malli voisi olla nykyisen omaisuuden arviointi työksi, mikä muutetaan uudeksi ”Workmoneyksi”. Oleellista on, että muutoksessa omaisuus (ostovoima) säilyy, mutta lopettaa itsestään kasvamisen. Veroluonteisia maksuja voitaisiin keventää vaihtoehtoisella velvoitetyöllä. Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan oikeuksien lisäksi ihmisille kuuluisi velvollisuus opiskelun (=oppimisen) ja asevelvollisuuden lisäksi yhteiskunnan palvelu velvollisuustöissä. Näitä olisi yhteiskunnan rutiinien pyörittäminen osan työajastaan. Esimerkiksi 10-vuoden jaksoissa eli 30%:n verotasolla velvoitetyötä olisi 3v/jakso. Käteisestä rahasta luovutaan ja kaikki ”W-m”-liikenne pyöritetään yhteiskunnan pankin kautta. Yksityisiä pankkeja ei olisi. Myös vakuutustoiminta olisi yhteiskunnan monopoli.

 

Palkkataso on luonnollisesti poliittinen päätös. Eräs malli voisi olla, että yksilö (normaali peruspalkalla ”1”) ei voi olla ”kaksilo” (tai”kolmilo tai kymmenilo”). Eli nykyistä ökypalkkaa vastaisi hieman alle kahden (tai 3..10) normipalkka. Nykyisillä tolkuttomilla palkankorotuksillahan ei voida ostaa/myydä muuta kuin moraali ja parhaat palkat ovat aloilla, jossa työntekijä pystyy aiheuttamaan työnantajalle suurimman vahingon. Kohtuullinen opiskeluaika olisi pienipalkallista ja tätä jaksoa seuraisi ”työharjoittelu”.

Koko palkkakuvio voisi olla asiallista tarkistaa suosimaan eniten työn laatua.

 

Politiikan kiinnostusta lisäisi yhteiskunnan velvollisuus hoitaa kilpailukyky (palkat) ja rahanarvon säilyttäminen vakaana. Tämänhetkinen 10h työ vastaisi vuosikymmenien jälkeenkin 10h työtä ja keskimääräinen palkka säilytettäisiin koko ajan ykkösenä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat